Välillä olen ollut muuten raskas,
välillä olen hengittänyt auringossa, luullut kesäksi,
lukenut puutarhan kukat, odottanut jotakin.
Katson vihreää seinää,
haaveilen tulen tuoksusta, mutta en taida enää päästä mökille.
Tutkijat hukuttavat rottia ja etsivät kuoleman jälkeistä mieltä.
Uskon uskomatta, kävelen aurinkoisella kadulla ja
näen miten kaikki jäsentyy ajatuksen varassa,
luovuttamattomasti.
1 kommentti:
Luin moneen kertaan rivit läpi ... niiden keveys ja samalla aikaa syvyys koskettaa ...
Lähetä kommentti