Olen miettinyt niin monitaisoisia,
pitää yksinkertaistaa välillä
20-6-2006 kirjoitin:
Tavoitteet
Unen rajamailla selkenee:
Rakastaa.
Ajatella.
Rakastaa.
Ajatella.
Pätee edelleen.
Yksinkertaisesti.
Tai ehkä lisäisin hengittämisen.
4 kommenttia:
Hengittäminen kuljetti minun eilistäni. Imin metsän vaimeaa pehmeyttä sisääni ja hengitin sen hiljaisuutta. Yksinkertaistaminen oikoo elämänmutkista kurvikkaimmat.
En kerennyt raapustaa ajatuksia tuohon perfektionistisuustuumailuusi. Huikkaan vain nyt, että täydellisyydentavoittelu työssä on suurimpia paheitani. PAhe, josta rimpuilen irti ja silti huomaan juuttuvani kuin verkkoon.
MAria oli jutellut viisaita sanoja.
Kuusen oksille ja niiden suojiin iloa ja valoa tässä päivässä!
Toivottavasti päiväsi on jo paljon valoisampi ja parempi - migreeni haihtunut teilleen...
Minussa tämä tavoitteellisuus, kehittämispyrkimys, tai ns. "kunnianhimoisuus", perfektionismi miten sitä nyt sitten aina nimittäisikään on muuttanut muotojaan ja etsinyt tietään --- luulen, että se tai ainakin jokin joka siihen vie, on persoonassa aina jotenkin mukana ja läsnä.
Nuoruudenmuodosta olen jo selvinnyt :-), mutta tämä keski-ikäisempi versio on näköjään vielä tutkittavana... ... vanhuuden perfektionismimuotoa odotellessa :-).
Levollisuutta!
Levollisuutta!
Itselleni ja sinulle tähän päivään ja ensi viikon tekemisiin!
Kiitos vierailusta blogissani :) Luin täältä monta postausta kerralla. Rakastaminen on varmasti tärkeintä....en tiedä, en ole mikään filosofi.
Kirjailijatar: Mukavaa kun tulit vastavierailulle!
Lähetä kommentti