Syksy ravistaa oksilta kylmiä sadepisaroita.
Katson kalenteria liian pitkään.
Katson väärällä silmällä. Olennaista ei ole kirjoitettu lehdille.
Lasken viikkoja. En osaa oikein odottaa mitään.
Joudun kummalle, synkälle miellelle,
en näe kalenterissa arjen kauniita hetkiä ja mahdollisuuksia,
pelkät velvollisuudet vain.
En ole kovin innostunut tästä syksystä.
On tulossa kummaa, erilaista, vähän pelottavaaksin.
Tai ehkä se on vain tämä hetki, joka värittää tulevan.
Olen väsynyt. Kurkku on kipeytynyt aamusta alkaen
ja uusi työviikko on edessä.
Huomenna on yksi niistä päivistä, jolloin emme oikein selviä,
on liian monta asiaa päällekäin.
Oli syy mikä tahansa, tänään tajusin, että syksystä en selviä, ilman selviytymissuunnitelmaa.
Tässä siis sellainen:
1) Ostan mahdollisimman nopeasti kaappiin syksynmittaisen varaston kauniita ja houkuttelevia kynttilöitä syksyn aamuja ja iltoja valaisemaan.
2) Alan käyttää syystakkia, joka on paljon mukavampi, kuin kesätakkini. Jos se on liian kuuma käytän villatakkia.
3) Käyn kirjastossa ja varmistan, että syksyn synkän lukupäivilleni on saatavilla sitä luettavaa, jota kaipaan.
4) Alan haaveilla lomapäivistä, levollisista päivistä. Mietin valmiiksi, mitä mukavaa haluan niihin sisällyttää.
5) Muistan syksyn kuulaat päivät. Kävelen ulkona aina, kun se on mahdollista.
6) Yritän huomata hyvän.
7) Muistan, että voin olla levossa, missä olenkin. En kapinoi liikaa. Suostun siihen, mikä on kohdalla.
8) Katson kalenteria vähemmän ja lapsia enemmän.
9) Kuuntelen hämmennystä ja etsin oman tien.
2 kommenttia:
Kiitos tästä. On hirmuisen lohduttavaa lukea, että joku muukin kipuilee. Tuo voisi olla oma suunnitelmani myös. Lisäisin siihen vielä riittävästi unta ja ehkä sarjakuvia (kun ne kirjoihin oikein pysty nyt keskittymään). Luin äsken flunssatyttärellä ääneen Tenavat-sarjakuva-albumia. Luin niitä paljon opiskeluaikoina, taidan alkaa taas.
Blogipohjasi sininen ja oranssi ovat hyvä yhdistelmä. Tyynnyttävää, soljuvaa ja kelluttavaa lämpöä.
Tähän syksyyn pääseminen on tosiaan ollut vaikeaa... siirtymävaihe jäi jotekin kokonaan kokematta; kesä oli niin erilainen ja koulunaloitus niin aikainen. Enkä kyllä muutoinkaan tiedä, mitä tästä syksystä ajatella. Tänään kuitenkin menen ostamaan kynttilöitä. Odotan ruskaa, ehkä sekin helpottaa.
Lähetä kommentti