maanantai 28. helmikuuta 2011

Ajattelin eilen, että kirjoitan aamulla jotakin...

Älä koskaan istu alas kirjoittamaan, jos et tiedä, mitä aiot kirjoittaa.
- Kenneth Atchity teoksessa A Writer's Time

Aikominen on unelmoinnista seuraava askel.

Aikomukset, jotka toteutuvat ovat suunnitelmia.


Jos aion sen, minkä teen,
aikominen itsessään voi olla tekemisen palveluksessa.
Aikominen luo mielessä valmiuden tekemiseen
ja huomaamattani virityn siihen, mitä tulisi tehdä.
Jokin minussa valmistelee ja kuplii,
raivaa risuja polulta
niin, että aloittaminen muuttuu helpommaksi.

Atchity ehdottaa, että kirjoittajan pitäisi aina lopettaa kirjoittaminen luomalla aikomus siitä, mitä hän seuraavan kerran kirjoittaessaan aikoo tehdä. Näin hänen mielensä saa mahdollisuuden valmistautumiseen, luovien ideoiden keräämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. Kun aikomisen ja tekemisen välillä on aikaa, huonoimmat ideat ehtivät nousta ja lakastua. Tietoisen tekemisen vaiheessa on sitten mahdollista tarttua niihin vähän lupaavampiin ratkaisuihin.

En ole koskaan käyttänyt aikomista Atchityn kuvaamaan tapaan - hyvin tietoisesti.
Petyn, jos en tee aikomaani. Niinpä olen joskus myös ajatellut, että paras tapa tehdä asioita olisi aikomatta, ajan virrassa purjehtien, tarttuen siihen, mikä kulloinkin käsille tarjoutuu, sitomatta itseään ennalta mihinkään suunnitelmaan, luottaen, että kaikki välttämätön tulee kuitenkin viimekädessä tehdyksi.
Toisaalta ajan hallinta ja suunnittelu on työssäni keskeistä. Suunnittelen työkseni toisten aikaa. Siinä yhteydessä näen, että on oltava rakenteita, tehtäviä, määräpäiviä; airoja, jotka työntävät veneen liikkeeseen ja oikeaan suuntaan.

Tavoitteellisuus edellyttää aikomista.
Sopiva määrä tavoitteellisuutta virittää liikettä ja tuo elämäniloa.
Minulle ei tee hyvää aikoa paljon ja tehdä vähän.
Olisi ymmärrettävä aikoa sopivasti.
Ehkä siihenkin kätkeytyy taito, jota voin opetella.
Ajatella tekevänsä ensisijaisti sen, minkä haluaakin tehdä ja silloin, kun on sille sopiva aika.

Aion opetella aikomista
(ja olla lempeä, jos en heti osaa).

5 kommenttia:

lumiomena kirjoitti...

Kylläpä kuulostaa kiinnostavalta kirjalta! Minullekin ainakin tekisi hyvää konkreettisesti listata aikomuksiani, koska kirjoitan työkseni eikä se aina suju. :) Joskus mietin, että olisi kiva kirjoittaa muutakin. Aion kyllä, mutta monesti aikomukset jäävät ajatuksiksi.

Marikki kirjoitti...

Suosittelen! Luulen, että pystyisit soveltamaan kirjan ajanhallintaideoita ammattikirjoittamiseenkin. Kaunokirjallisuuden ja draaman tyylilajeista on oma lukunsa, samoin televisio/elokuvakirjoittamisesta. Näitä en ole vielä kokonaan lukenut.
Tuosta ajanhallinnasta ja kirjoittamisesta on aion kirjoittaa vielä lisää Kuusen oksille. Aikominen siis jalostakoon sanoja :-)

Ehkä on hyväkin, että osa aikomuksista jää... Kunhan koko elämä ei kuluisi meinaillessa...

Tuo lista on myös hyvä! Minulla se toimii ainakin juurruttavana tekijänä. Ensinnäkin, jos meinailen liikaa ja siitä tulee sellainen tunne, että en saa "mitään" aikaiseksi, huomaan listan perusteella toppuutella itseäni meinailemasta enemmän kuin mikä on kohtuullista tai edes mahdollista saada aikaan :-). Toisaalta lista voi auttaa tuomaan muotoa sille, mitä oikeastaan olen haluamassa.

Atchity tarkoittaa (ymmärtääkseni) tuolla aikomisella sitä, että kirjoittamisessa pitäisi jättää aina "ilmaan" jokin ajatus tai aikomus, johon sitten on helppo tarttua, kun alkaa kirjoittamaan. Joku suomalainen kirjailija kuvasi jossain haastattelussa tekniikkaansa... Hän kertoi lopettavansa kirjoittamisen aina keskeneräiseen lauseeseen, niin että palatessaan seuraavana päivänä kirjoittamaan, olisi jotakin, mistä on helppo aloittaa. Tämä lienee juuri sitä mistä Atchity kirjoittaa.

Linnea kirjoitti...

Kiitos taas hyvästä kirjavinkistä. Kopp luettiin meillä kannesta kanteen silloin syksyllä :-)

Ellinoora kirjoitti...

Kiinnostava kirja tuo mainitsemasi, ohjeineen. Olen viime aikoina lukenut Natalie Goldbergin Avoin mieli - Kuinka elää kirjoittajan elämää. Natalien neuvo on jokseenkin päinvastainen: älä aio, älä suunnittele vaan ala kirjoittaa. Pian huomaat mitä haluat sanoa ja miksi. - On monia metodeja, luulen, kokeilemalla erilaisia oppii tietämään itselle sopivan.

Marikki kirjoitti...

Ellinoora: Näin on - lienee viisautta erottaa, mikä itselle toimii milloinkin. Huomasin itsekin Atchityllä aika suuren sävyeron tässä teemassa verrattuna joihinkin luovan kirjoittamisen juttuihin joihin olen törmännyt. Athchityllä on aika jalat maassa asenne ja ammattimaiseen kirjoittamiseen suuntaava ote.