keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Loppumietteitä käpyvaraston juurelta

Orava istuskelee käpyvaraston suulla ja ottaa mittaa. Kevät saa tulla. Orava on turvallisin mielin: ruokaa on (vieläkin) jäljellä!
Käpyvaraston vajentaminen on onneksi sekin jossain määrin edennyt :-).

Pakastimesta on syöty enimmät sinne varastoidut ateriat.
Alkuperäisellä inventaariolistalla on jäljellä muutama pussi erilaisia papuja (hyvä!), vähän mausteyrttejä (ok), pari banaania (odottavat seurakseen sopivia smootieaineksia), yksi perunalaatikko (syödään tällä viikolla) sekä ihan muutama epämääräisempi rasia (keittoa, kasvislisäkettä).

Jauhokaapista olen käyttänyt lähinnä quinoajauhoa ja spelttimannaa - niitäkin vain pieniä määriä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olen tehnyt pitkästä aikaa leipäkoneleipää. Leipäkone on "lainassa" vanhemmiltani ja ollut aika monta vuotta todella vähällä käytöllä. Maissijauho ja kikhernejauho odottavat siis vielä vuoroaan... Muistan tehneeni joskus allergiadiettiaikana pelkistä maissijauhoista joitain leipäsiä, jotka olivat todella hyviä. En vain enää muista miten. Jenkkiläistä cornbreadia olen myös harkinnut. Ja kikhernejauhojen käyttöön sainkin aiemmin jo kommenttilaatikossani kiinnostavan vihjeen, jota en ole ehtinyt kokeilla.

Jääkaapissa on edelleen monenlaisia pulloja ja purnukoita, mutta ei mitään kovin tarpeetonta tai haastavaa. Misokeitot lämmittäkööt kevättalveani!

Säilykkeitä en ehtinyt pohtia lainkaan. Haastavien käytettävien osastossa ovat siis edelleen sardiinit sekä jotkin vihannessäilykkeet (joita ei tee mieli käyttää, jos tuoretavaraa on saatavissa). Nostan esille haastavimmat ja päivämäärän puolesta kiireisimmät. Jään toivomaan parasta :-)

Muista kuivatavaroista hyvä muistaa -osastoon kuuluvat soijarouhe ja soijasuikaleet, joita siis en ole saanut tässä välissä käytetyksi. Tässä on taas allergiaperheen muutosvaiheen kitkaa: Paju on siirtynyt syömään yhä enemmän meidän muiden kanssa samaa ruokaa ja hän on allerginen soijalle.

***
Kaikenkaikkiaan ruokatavarat ovat käpyvarastokatsauksen jälkeen paremmassa järjestyksessä sekä kaapeissa että mielessäni. Hyllyt ovat hieman väljempiä.
Lisäksi olen muistanut, miten paljon mukavampaa arkinen ruuanlaitto on pienen suunnittelun ja tavoitteellisuuden siivittämänä :-).

5 kommenttia:

Linnea kirjoitti...

Kuulostaa hienolta! Hienoa, että projekti tuntui hyvältä ja hyödylliseltä.
Soijarouheen käyttöä mietin minäkin. Hyvää se on ja kaiketi terveellistä, mutta ei ihan lähiruokaa.
Meillä kun on tuo yksi keliaakikko, viljojen kanssa jo mennä paljon tuontitavaralla.

Ellinoora kirjoitti...

Olen mykistyneenä lukenut näitä eri ruoka-aineiden laatuja ja määriä, joita varastoistasi löytyy. Kun katson omia kaappejani ja laatikoitani, siellä on vain tarvikkeita, joita käytämme viikottain. Pakastimessani ei ole kohta mitään, sillä viime kesän marjat on jo melkein syöty tuoreena puuron kera. Kun ostan ruisleivän tai patongin, panen toisen puolikkaan pakastimeen ja sekin tulee syödyksi samalla viikolla. - Sellaista on ruokahuushollin ero lapsiperheen ja kahden aikuisen, joilla ei ole allergioita. Olet kyllä aika mestari junailemaan, ihailen!

Marikki kirjoitti...

Linnea: Ei tosiaan... minä korvaisin mielellään osan lihasta jollain muulla... mutta nyt tosiaan tuo soija ei käy meillä kaikille.

Ellinoora: Minun tarinassani yhdistyy erittäin vaikeasti allergiset lapset, joita olen imettänyt hyvin erikoislaatuisella dieetillä (poissa mm. tavalliset viljat, maito, kanamuna jne.) kasvisruokailijan keittiön vaatimiin laajennuksiin... ja lisäksi pidän kokkausmotivaatiota yllä kokeilemalla uusia juttuja :-)... Eli aika ennakkoluulottomaksi on päässyt :-).

Vastapainoksi sitten en osaa tehdä peruskastikkeita (tai tarvitsisin ainakin ohjeen), enkä moniakaan ns. normaaleja liharuokia, vaikka perheemme syö kyllä nykyisin jonkinverran lihaa. Se on ollut ihan välttämätöntäkin poikien ruokarajoitukset huomioiden.

Nyt kyllä yritän vähän hillitä tätä moninaisuutta, kun sille ei enää ole välitöntä tilausta. Esim. ne maissijauhot ovat jääneet ajoilta, jolloin vehnä ei vielä sopinut Timoteille, eikä Pajulle sopinut muut viljat kuin maissi ja vehnä... Quinoaa on kokeiltu joskus pojille, joten siitä ne jauhot jäivät kaappiin... ja muita tällaisia tarinoita näihin kätkeytyy.

Omaa luontoani koitan myös hillitä jatkossa niin, että ostan vain sellaisia erikoisuuksia, joita oikeasti aion välittömästi käyttää :-). En halua joutua heittämään (enää) ruokaa roskiin vanhentuneena...

Olen tässä projektin myötä ajatellut, että toistan jotakin ikiaikaista viettiä varastoida ravintoa talven varalle... vaikka elän maailmassa, jossa ruokaa on aika saatavilla, eikä varastoimiselle näin ollen tule selvää taukokohtaa.

onnenpäivänen kirjoitti...

Ihana invertaario! Vanhana VPK:n naisosaston naisena pidän aina varastossa kuivamuonaa katastrofin varalta :) Sardiineista saa ihan mahtavaa näkkäripitsaa eli Vaasan Maukasta alle ja kaikenlaista täytettä päälle. Ja uunissa hetki. Harrastamme myös mössöjä munakkaan väliin. Aurinkokuivattua tomaattia, sipulia, chiliä... Tuossa ei kyllä paljon lähiruokaa ollut. Sitä arvostan aina vaan enemmän. Meillä on tuo ihana Maatilatori, josta voi ostaa perheelle lihaa, jonka alkuperän ja käsittelyn todella tietää. Ja oman kylän luomupunajuuria ja palsternakkaa ja lanttua ja vaikka mitä ihanaa.

mm kirjoitti...

Blogistasi viisaantuneina teimme todella kaksi pellillistä hiihtolomaluumutorttuja.
Tänään menivät viimeiset pakastimen laatikot. Peruna-jauhelihalaatikko (tammikuun tarjous), lohilaatikko (tammikuun tarjous) ja lanttulaatikko (joulumyyjäisistä)... Vapautunut olo :)