sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Toinen kierros

melkein kuin lehti olisi kääntynyt
melkein kuin olisin kuullut tärkeän lupauksen
melkein kuin näkisin toisin
astuisin huomenna erilaisin askelin

ovi avattiin, kiipesin portaat ylös
aloin muistaa, tunsin itseni kutsutuksi
aamuyöstä sytytin valon
minä palasin takaisin, minä jatkan, minä aloitan




sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Aivohäiriöitä ja tunnesolmuja

Olen migreenikierteessä.

Viime viikon lopussa olin aivan überstressaantunut töissä,
hyperharmistunut jatkuvista tietokoneongelmista
ja uupunut omista työhön liittyvistä perusteemoistani (jatkuva esiintyminen, riittämättömyys, työnhajanaisuus, ihmissuhdekuormitus - onha niitä).

Ei ole helppoa olla tyyni ja selväpäinen,
jos on jatkuvasti esimigreenissä, migreenissä tai toipumisvaiheen migreenissä.

Migreeni voi tietysti kertoa stressistä,
mutta aivan yhtä hyvin tuo stressaantuminen voi johtua migreenistä.
Jos aivot eivät toimi, lienee aika oletettavaa, että tunteet heittelevät ja ärsyyntymiskynnys alenee?

Kaksi viikonloppua on mennyt migreenipahoinvoinnin kanssa tasapainotellessa.
Viime viikolla olin migreenisenä töissä (auravaiheen mentyä heti aamusta).
Nyt vähän mietin, että onkohan se ihan kohtuullista yrittää tehdä niin monitahoista ja intensiivistä työtä minkäänlaisessa migreenivaiheessa. Ainakaan siitä ei viime viikolla seurannut hyvää.
Solmu siitä tuli.

Ja nyt mietityttää, mitähän ensi viikosta tulee.
Solmun pelko.

Yritän rentouttaa.
Yritän puhua itselleni lempeitä.
Yritän ymmärtää.
(Kaikkea ei voi. Eikä kaikesta ole vastuussa.)






lauantai 15. syyskuuta 2012

Se on tosi jännä!

"Juuri valmistettu kirja..." esittelee Timotei saavutustaan.

Pian ensimmäisen luetun kirjan jälkeen syntyy ensimmäinen itse kuvitettu ja kirjoitettu kirja.
Sen nimi on "Angryn seikkailut". Seikkailussa Angry yrittää pelastaa munia possun kynsistä. Hän kuitenkin joutuu kaivinkoneen kauhaan ja sitä myötä tulee pakatuksi multapussiin puutarhaliikkeen lattialle...  Kuvitus on tuttua ja varmaa käsialaa.

Arvatkaa, mitä pikkuveljelle luetaan tänään iltasatuna :-).

tiistai 11. syyskuuta 2012

Ensimmäinen

Tänään kävimme kirjastossa.
Timotei lainasi kiinnostavan kirjan. Ta-vu-te-tun.
Poika luki kirjaa ainakin tunnin:
äänne äänteeltä kuulostellen,
tavu tavulta yhdistellen.
Välillä lauseen alut unohtuivat ennen loppuun pääsemistä.

Kuuntelin ja ajattelin, että katson ihmettä,
lukemisen ihmettä
ja näen, kuinka se avautuu siinä silmieni edessä.
Tytär soitti taustalla kaunista melodiaa. Pienin pyöri omissa leikeissään.
Kaikki siinä hetkessä oli hyvin.

Kirja jäi vielä kesken.
"Jos herään aamulla aikaisin, jatkan heti lukemista,"
Timotei sanoi. Kirjan lukeminen on ihan toista, kuin aapisen irralliset sanat.
"Sitä vaan haluaa tietää, että miten siinä sitten tapahtuu." 

Minä voisin sanoa, että ymmärrän
ja senkin, että en voisi elää ilman kirjoja,
että en olisi ollenkaan itseni, jos ei olisi ollut kirjoja,
kymmeniä, satoja (?) kirjoja, joiden kautta ajattelen ja ymmärrän maailmaa,
mutta en sano sitä,
pysähdyn vain ja olen vieressä, kun hän sitkeästi lukee
ensimmäistä kokonaista kirjaansa

(Ensimmäistä! 
Sehän on melkein kuin olisi juuri syntynyt.)

perjantai 7. syyskuuta 2012

Paju vetoaa auktoriteetteihin

Ruokapöydässä Pajulla on vaikeuksia tomaatinpalan ja perunamuussin maistamisessa.
- Pitääkö syödä tomaattia?  Onko ihan pakko?
Selitän, että minä olen sitä mieltä, että tomaattia pitää tällä kertaa maistaa. 
Siihen Paju puhisten:
- Äiti, et sinä voi päättää! 
Jeesus päättää.

Että auktoriteetit kehiin ja äidillä oli pokassa pitelemistä...

torstai 6. syyskuuta 2012

Ammattipuhujan rukous

käännös
sisään päin

äänekkyys ja rohkeus
jääköön
esiintyminen ja altiiksi laittaminen
jääköön

tulkoon
tilaa olla hiljaa
tulkoon
tuttu varautuneisuus

kuuleminen ja näkeminen

aika
tässä

olkoon
käännös sisään päin
olkoon
hiljaisuus

(edes vähän
edes tässä)