maanantai 30. maaliskuuta 2009

Kohokohta

Pidän lasta sylissäni.
Puhelen hänelle
tavallisia lempeitä.
Äitini katsoo meitä.
Olemme hänelle iloksi.

2 kommenttia:

Tuima kirjoitti...

Kaunis sukupolvien ketjun kuvaus :)

Marikki kirjoitti...

Niin, onneksi ketju ei kohdallamme ole kokonaan katkennut. Se tuntuu tärkeältä.