tiistai 24. maaliskuuta 2009

Uusi vuosi kesken kevään

Olen aina pitänyt kalenterin käännekohdista,
koulun alkamisesta,
uudesta vuodesta.
Vaikka tiedän, ettei mikään olennainen välttämättä
ala tai pääty kalenterin mukaan
on tuntunut mukavalta ajatella tulevaa
jostakin alkupisteestä käsin
ikäänkuin puhtaalta pöydältä.

Koulun rytmi sopii minulle.
Jaksot alkavat, kestävät ja aikanaan päättyvät.
Niiden välissä on pieni taite,
uusi vuosi vuoden sisällä,
hetki, jolloin menneen saa jättää taakse,
katsoa sitä ja arvioida,
aloittaa alusta, suunnitella uutta
tietäen kuitenkin kaiken nivoutuvan yhteen, olennaisten käänteiden ilmetessä salatummin jossakin tapahtumassa tai oivalluksessa,
joita kalenteri ei kerro
ja jotka ovat minun suunnitteluvoimieni ulkopuolella.

1 kommentti:

Ellinoora kirjoitti...

Voi, niin tuttu tunne! Lapsena odotin kesää ja joulua, sitten koululaisena ensin syksyä ja sitten lomia. Aikuisena uuden vuoden alku on muodostunut tärkeämmäksi kuin joulukaan. Syksy on edelleen lempivuodenaikani, vaikka sillä asialla ei ole enää koulun kanssa mitään tekemistä.