sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Tilaa vieressä

Yöllä pienin tuli viereen.
Alkoi tuntua ahtaalta.
Siirryin patjalle.
Mietin hetken, saanko unta ilman pienen lämpöä ja hänen hengityksensä tahdistusta.
Nukahdin.
Pienin heräsi, tuli viereen.
Loppuyön tuhisimme yhdessä kapealla patjalla. 

2 kommenttia:

Ellinoora kirjoitti...

Sellaista se on, rakastaa. Antaa tilaa, päästää lähelle. Oman mukavuuden hinnalla.
Rakkautta jouluunne!

Vuorovettä kirjoitti...

Ihan samaa ollut täällä... paitsi että pienin huuteli yöllä aikansa, mies haki viereemme, siirtyi itse sohvalle ja sieltä sitten kerrossänkyyn. :D Levollisia öitä!