tiistai 20. joulukuuta 2011

Joulu rakentuu kotiin

Työtoveri kysyy, onko meillä jo tehty joulu kotiin,
entä onko minulla stressiä joulusta. 
En oikein osaa vastata.
Hänellä on vielä niin paljon tekemättä. 
Minä en tee niitä, mutta kyllä meillekin tulee joulu. 

En ole kiireisen stressaantunut,
mutta koen hartioillani joulunrakentajan paineen.
Lahjat ovat kunnossa,
ruokia ei voi ihan vielä tehdä. 
Siivota voi aina, joten tuskin se jouluksi valmistuu. 

En ole kiireisen stressaantunut,
mutta vähän riittämättömän stressaantunut:
tuleeko lapsille nyt varmasti tarpeeksi hyvä joulu? 
(Minusta se on kiinni, 
kun noihin tonttuihin ei ole oikein luottamista.)

Yritän päästää irti ulkoapäin tulevista paineista
ja asettua luottamaan. 
Kai joulun, niinkuin nyt vaikka tekstin, voi piirtää
koukeroisemmin tai suoremmin viivoin, 
kukin omalla käsialallaan. 

Onneksi olemme kotona, ihan vaan näin,
kun meille riittää tämä, aika tavallinen, 
aika yksinkertainen tapamme tuoda lämpö 
pimeyden keskelle. 

Ajattelin, että jos jouluna juteltaisiin. 
Se olisi hyvä meille. 



 



4 kommenttia:

maiju kirjoitti...

Hyvää ja Rauhaisaa kotijoulua teille Marikki! Kyllä ne tontutkin auttavat sinua ;)

Tie on kevyt kirjoitti...

Olet kyllä hienosti osannut tiivistää minun ajatukset tekstiisi! Viime joulun alla olin lapsen kanssa sairaalassa, ja joulu tuli silti ilman älytöntä siivoamista ja ruuanlaittoa. Yritän tänäkin vuonna pyrkiä siihen, että joulu syntyy yhteisistä pelihetkistä, kirjojen lukemisesta ja suklaan syömisestä!

Mukavaa joulun aikaa sinulle ja mukavaa kun piipahdit blogissani!

Katja kirjoitti...

Minusta vaikuttaa oikein hyvältä! Juttelu on hienoa, tärkeää, rakasta ja yksi parhaista yhdessäolon muodoista. Minä istuin äsken tyttären huoneessa, hän toivoi että istun vieressä kunnes nukahtaa. Olihan pyhä hetki itsellenikin. Jotakin pitkin syksyä kantamaani raskasta suli kuin itsestään. Noinko helppoa se on? Aion istuskella vierellä enemmän.

Lämpimät jouluterveiset täältä koko perheelle!

Maria kirjoitti...

Joulu on täälläkin vaikka sitä ei ole siivottu eikä leivottu:).odotan oloilua ja höpöttelyä kirjan lukemista ja karkkiparerien rapinaa...kaunista joulua sinulle työn täyteisen syksyn jälkeen.
kiitos kun olen saanut tutustua sinuun pikkuisen täällä kuusessasi
maria