lauantai 12. maaliskuuta 2011

Avaruusmaidolle hei!

Tänään jätimme hyvästiä.
Ei enää avaruusmaitoa.
Tölkit, jotka ovat koristaneet keittiön pöytää lähes viimeiset viisi vuotta,
ovat nyt taakse jäänyttä elämää.
Meillä syödään nyt ruokaa.

Helpottuneena - mutta myös kiitollisena - jätän tämän vaiheen taakse.
Olisi mukava ajatella yksioikoisesti, että luonnonmukainen ruoka on aina parasta - mutta minulla on kaksi lasta, jotka ovat tarvinneet avaruusmaitonsa,
joka lienee pilkottuine aminohappoineen ja kymmenine ravintoaineineen jonkinlainen ruokateknologian huipputuote. Ilman sitä allergiat olisivat todennäköisesti vaikuttaneet kasvuun, terveyteen, ties mihin. Mutta nyt tuntuu hyvältä: ihan tavallinen ruoka riittää ja vältettävien ruoka-aineiden listan kanssa tulemme toimeen ihan hyvin.

Avaruusmaito, Pajun "oma maito", on ollut hänelle äärimmäisen tärkeää.
Paju ei ole pitkiin juonut tätä maitoa päiväkodissa ollessaan, mutta muutoin kaikki yritykset vähentää maidon määrää ruokavaliossa ovat olleet tuhoon tuomittuja.
Paju rakastaa maitoaan.

Nyt olemme tyhjentäneet viimeisen purkin.
Kuluneet tuttipullot on heitetty menemään
ja isoksi pojaksi kasvaneelle sankarille on järjestetty juhlat Suuren Siirtymän kunniaksi. (Juhlissa sankari söi kymmenen kettukarkkia ja kaksi palaa kakkua.)

Edessä lienee päiviä, joihin kuuluu maitoikävää.
Yritämme lohduttaa ja keksiä muuta ajattelemisen aihetta...
Urhea Paju! Kyllä sinä selviät!

5 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Avaruusmaitoa! Voi miten tulee muistot mieleen. Vieläkin meillä on ainakin yksi peltipurkki jäljellä (silloin se oli jauheena peltipurkissa, en tiedä miten nyt), vaikka heit sanottiin kohta 14 vuotta sitten. Siinä säilytetään korppujauhoa.

Mutta vakavaan asiaan, vaikka meilläkin pyritään kaikessa yksinkertaisuuteen ja luonnonmukaisuuteen, niin totuus on ettemme tiedä olisiko tämä lapsi selvinnyt elossa ilman avaruusmaitoa. Nöyrä kiitos tutkijoille ja teollisuudelle siis. Ja yhteiskunnan tuelle, jolla tätä järkyttävän kallista maitoa ostettiin.

Marikki kirjoitti...

Samanlaisissa purkeissa ne vieläkin on. Tuo maitohan maistuu aikuisen suuhun aivan karmealta, mutta se on tosiaan Pajun rakasta, suurta herkkua. Ehkä meilläkin säilyy joku purnukka uudessa käytössä...

Meillä on saman tilanne, etenkin Timotein kohdalla, joka oli äärimmäisen herkkä. Minäkin mietin, olisinko maininnun myös Kelan kiitollisuuden kohteena. Olen tyytyväinen veronmaksaja. Nykyisin tuo maksaa noin 50 e / 2,7 litraa...

Linnea kirjoitti...

Onnea isolle pojalle.
Meillä onneksi ollut vähän noitä allrgioita. Itse taidan olla pahin.

No, keliakia tyttärellä on. Mutta senkin kanssa tulee hyvin toimeen.

Marikki kirjoitti...

Meillä allergiat tuntuvat nyt jo aika pieneltä asialta. Enää en laita kolmea eri ruokaa jokaisella aterialla... Emmekä metsästä kenellekään epätoivoisesti sopivia ruoka-aineita. Timotein vauva-aika meni niin, että melkein viikon välein kokeiltiin uutta ruokaa ja kun oireet tulivat paranneltiin lasta ja sitten heti vaan uudelleen... 1,5 vuotiaana oli selvillä 50 ei sopivaa ruoka-ainetta ja 2 sopivaa (+ avaruusmaito!) (Lääkäreiden ja muiden huolestuneiden kannustuksella tämä älytön kokeilutahti!)

Nyt tosiaan tämä on enemmän sellaista, että vähän mukautan ruokailua Pajun vältettävien aineiden mukaan... Luulen, että homma muistuttaa keliakian hoitoa tässä suhteessa. Kun tietyt asiat oppii, sen jälkeen huomioimisen vaiva ei ole kovin suuri... Aivan toista siis kuin tuo huolensekainen kokeilurumba tosi suppealla ruokavaliolla...

Pajun suhteen tilanne on muutenkin niin toiveikas. Suurin osa ruokakokeiluista, joita hiljalleen tässä teemme, on onnistunut.
Timotei syö onnistuneesti kotihapatettua luomujogurttia ja välttää maitotuotteiden lisäksi vain tuoretta omenaa. Ja hän siis tosiaan eli kahdella ruoka-aineella + erikoismaidolla puolitoistavuotiaaksi ja kolmella ruoka-aineella kaksivuotiaaksi, kolmevuotiaana taisi olla noin 7 sopivaa ruoka-ainetta...

Liisa kirjoitti...

Kuulostaa niin tutulta. Aika hurjaa, mutta tämäkin poika joka yhden vuoden ikään eli valkoisella riisillä, rypsiöljyllä ja avaruusmaidolla, ei vuotta myöhemmin kärsinyt MISTÄÄN ruoka-aineallergiasta. Sitten isompana ilmeni laktoosi-intoleranssi mutta se on niin pientä!

Kaikenlaisia vaiheita sitä onkin.