perjantai 5. kesäkuuta 2009

Aattelepa ite (tiikeriäitipostaus)

Olin eilen päiväkodin hoitajien kanssa keskustelussa.

Kävi ilmi, että keskimmäisen poikani lounas on ollut päivästä toiseen samaa lihaa /kalaa ja riisiä. Joskus harvoin maissia. Keitettyjä vihanneksia ei ole käytetty ollenkaan, vaikka sopivia on. Salaattin perään hoitaja oli viime viikolla älynnyt ruveta kyselemään, kun sitäkään ei ole ollut, pelkkää kurkkua vaan.

Pitääkö tätä selittää?

Että jos on 15 sopivaa ruoka-ainetta, niistä ON PAKKO käyttää KOKO AJAN myös niitä, joissa on tärkeitä mikroravintoaineita - liha ja valkoinen riisi EI RIITÄ!
Kenelle vielä pitää rautalangasta vääntää, että ruokarajoitteisen lapsen ruokavalio EI VOI OLLA HUONOMMIN KOOSTETTU kuin kouluruoka yleensä - sen pitää olla parempi.
Ja että minun lapseni, niin kuin kenen tahansa muunkin, on lapsena opittava syömään eri muodossa tarjoiltua ruokaa (keittoja, patoja, murekkeita tms...) , eikä pelkästään samoja lihapalasia ja riisiä päivästä toiseen...

Olen NIIN VIHAINEN koulun keittiölle, että kestän tuskin kassassa.
Eikä luottamustani lisää se, että päiväkodissa otetaan vastaan nämä jatkuvasti samat pöperöt VIISI KUUKAUTTA, eikä kukaan tule sanoneeksi minulle mitään ennen kuin nyt.

Ja jos asumme täällä, pojan ruuat tehdään tuossa samassa ruppasessa keittiössä vielä sittenkin kun hän on yläasteella. Paskat.

Miten voi olla, että siellä keittiöllä tekee ruokaa joku, joka ei vähääkään välitä lapsesta? Hänelle ei ole tehty lihapullapäivänä lihapullia... ei nähty yhtään ylimääräistä vaivaa.

Pienimmälle laitoin ohjeen, että maissia saisi olla vain 2-3 krt viikossa.
Olivat jättäneet maissin kokonaan pois
ja laittavat pelkkää makaroonia päivästä toiseen.
Hänellä on kolme sopivaa ruoka-ainetta -
kuinka kukaan voi jättää niistä yhtään pois?

Aika harvoin on näin primitiivinen olo, että jos tapaisin sen paskapään, joka ne ruuat on tehnyt, niin kävisin päälle, sylkisin ja kynsisin verille.
Em. syystä en tee asialle nyt yhtään mitään.
Tarttis rauhotella ekaks vähän.

(Edellisessä päiväkodissa ruuat oli ihania, parempia kuin meillä kotona. Vaikka ruoka-aineita oli vähemmän.)

4 kommenttia:

Elina Koivisto kirjoitti...

Täysin käsittämtöntä! Toivottavasti asiat menevtä nyt parempaan suuntaan. Voimia!

Katja kirjoitti...

Ei voi olla totta. Itkettää, raivostuttaa, voisin tulla kanssasi mukiloimaan tuota porukkaa. Ihan käsittämättömän tyhmiä!

Miten tuohon nyt saisi tolkun, että takuulla ymmärtäisivät? Minä panin aikoinani miehen asialle, kun itse kyllästyin. Ei hänkään silti ihan nyrkkiä lyönyt pöytään - joskus tuntui, että vasta se olisi auttanut.

Marikki kirjoitti...

Sovimme päiväkodin henkilökunnan kanssa, että ruoka-asioista pidetään pk:n keittiön ja koulun keittiön edustajien kanssa vielä kokous elokuussa. Siihen kokoukseen teen tiukempisanaiset ohjeet, ja perustelen. Aion soittaa sairaalan ravitsemusterapeutille ja ottaa tarvittaessa hänen arvovaltansa tueksi asiassa. Ja sitten seuraamme pk:n hoitajan kanssa PALJON tarkemmin, mitä ruoka oikeasti on.
Pojalle sopivat ruoka-aineet eivät ole mitään vaikeita, vaan tuiki tavallisia porkkanaa, parsakaalia, maissia, kukkakaalia... Eli mistään ylivoimaisista saatavuusongelmista ei voi olla kyse.

Marielka kirjoitti...

Törkeää toimintaa! Ymmärrän täysin turhautumisesi ja raivosi. Lapsen terveydestä on kyse. Ei voi ajatella, että kunhan se jotain syö, vaan pitäisi olla todella niin täysipainoinen ateria kuin noista harvoista aineista saa. Grr!