keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Melkein kuin olisin muuttunut (sikermä)

Melkein kuin olisin muuttunut. Ehkä olen,
tai ehkä se on migreeninhuuruinen pääni,
olen nyt kummallisesti tällainen.

Kuormitun ihmisistä, pelkästä heidän taakkojensa tietämisestä,
kaikenlaisen sivuamisesta, asioista, joille en mitään voi.
Suojamuurit ovat minussa alhaalla,
kaikki koskettaa minua,
sellainen jonka joskus olisin vain päästänyt pois.

Jos on epäkohtia, olen niiden kimpussa.

Ajattelen, että elämä on vaikeaa.
Että se on perusasia
ja oletettava niin.
"Be kind for everyone you know is fighting a hard battle." 

Tietysti, jos epäkohtia ilmenee,
en ole mukava, vaan tarkka ja vaativa ja dramaattinen.
Kissamainen. Pieniinkin epäkohtiin on joskus
kiva terottaa kynsiä.
(Ai hävettääkö? No, joo.)

Ajattelen, että elämä on vaikeaa ja että elämä ei ole itsestäänselvyys,
ettei mikään ole
ja olen kiitollinen,
joka päivä kiitollinen
ja silti vähän väliä ärtynyt ja kriittiinen,
tuskastunut ja kyynelissä.

En näe itseäni kauniina, enkä kauniisti.
Nytkin kirjoitan tämän listan,
enkä mitään toista;
vaikka tänäänkin pinnistin
ja selvisin monesta ja jossain mutkassa
ehkä toteutui jotain hyvääkin.

Kuuntelen itseäni liian vähän ja
hitusen kylmästi
tai sitten vaan rehellisesti,
en tiedä kumpaa tämä on.

Jos mieli olisi auki,
saisin ehkä pidettyä suuni kiinni.
Tai olisiko se edes tarpeen?
Kai minä ajattelen, että ärsytän ihmisiä, jos olen tällainen.
Pidän etäisyyksiä ja oletan, että vieraille ihmisille puhutaan harkitusti.

En voi tuijottaa tätä ruutua.
Aivoni eivät oikein kestä sitä.
Olisi parempi olla sateessa kävelyllä.

1 kommentti:

Liisa kirjoitti...

Eilen minulla oli sellainen syvällisen itsetutkistelun aamu, että päätteeksi mietin onko minussa mitään mistä pidän.

Totesin että kyllä: se että jatkan kehittymisen yrittämistä vaikka tuloksista ei ole minkäänlaista varmuutta.

Välillä joutuu tyytymään aika vähään, mutta ei se haittaa jos se vähä edes on varmasti totta.

Ja oudosti näitten pohjakosketuksien kautta usein aukeaa aivan uudenlainen valo.