maanantai 31. lokakuuta 2011

On surullista
elää peläten asioita,
joita ei pelkäämällä voi välttää,
käsitellä, eikä kohdata.

Teen välillä niin.
Toisinaan ymmärrän päästää irti.

2 kommenttia:

Irmastiina kirjoitti...

Voi, tiedän mitä on elää pelon kanssa.
Mieheni sairastui vuoden alussa vakavasti ja nyt pelko uusimisesta painaa usein mieltä.

Marikki kirjoitti...

Oi, pelko on raskasta kantaa. Minä osaan pelätä syyttäkin, saati sitten jos syy on lähellä elettynä ja muistettuna. Lämmin halaus sinulle. Ehkä kirjoitan vielä lisää pelosta, olen miettinyt sitä juuri nyt jostain syystä, vaikka minun ei tarvitsisi pelätä (erityisesti) mitään...