keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Joulusuru ja toivelista






Joulusuru

Haluaisin vielä saada äidiltäni joululahjan.
Haluaisin, että hän ajattelisi minua
ja tietäisi jotakin, mikä saattaisi ilahduttaa minua. 

Mutta minä en saa enää koskaan äitini valitsemaan joululahjaa. 

Isäni lähettää minulle rahaa niin, että voin ostaa perhelle lahjat. Ostan jotakin itselleni ja itken, kun paketoin sitä. 

On niin hirveä ikävä äitiä
ja tunnen itseni aivan väsyttävän itseriittoiseksi
- tai pikemminkin itseriittämättömäksi. 

Monena aiempana jouluna olen saanut yhden oikean lahjan. 
Oikeana jouluna lasten jouluilo riittää minulle kyllä ihan hyvin, 
mutta juuri nyt sisäinen lapseni parkuu 
ja haluaisi jonkun muistavan sitä edes hitusen enemmän. 

Haluaisin tähtisädetikkuja, lämpimät sukat, uuden yöpuvun, ihanan kirjan, hyvän pelin, suklaata ja lisäksi myös Wiener Nougaata. Haluaisin yllätyspaketin, jossa olisi itse väsätty runo. Haluaisin ihanaa musiikkia ja vielä lipun konserttiin. Ja joulukukan. 

Enkä halua järjestää niitä itselleni itse. 
En haluaisi aikuisenakaan riittää kaikkeen.


Ei kommentteja: