tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kohti jäätelökesää

Pakotimme Pajun maistamaan jäätelöä.

Hän on ennakkoluuloinen.
Hänellä on maitokokeilu meneillään.

Jäätelö oli Pajun mielestä kamalinta, mitä hän on koko maailmassa maistanut.
Annos vastasi ehkä ruokalusikallista.

Paju ei suostuisi maistamaan mitään, missä tietää olevan maitoa (tai jotakin muuta epäilyttävää tai no yleensäkään mitään muuta kuin hänen rakkaimpia perusruokiaan...).
Olen tehnyt ruokia maitoon. Syöttänyt tosi maitoista riisipuuroa.
Luulen jo, että maito sopii.
Ei ole tullut oireen oiretta.

**
Timoteille maito sopii jo ihan varmasti. Tämän vuoden kuukaudet on syöty jogurttia ja jäätelöä ja juustoa. Hän pitää niistä kaikista. Juontimaidosta ei kuitenkaan.
Timoteille sopii näköjään myös omena.

En melkein voi uskoa tätä.
Joskus tuntuu, että menetimme Timotein vauva-ajan allergioille.
Ne veivät niin paljon voimia: mikään ruoka ei tuntunut sopivan, ei edes apteekin erikoiskorvike, sinnittelin ensin vapaaehtoisesti, sitten välttämättömyyden pakosta imetysdieetillä. Pidin ruokapäiväkirjoja ja tarkkailin oireita. Kokeilimme ruokia sitä tahtia, että aina kuin lapsi oli toipunut edellisestä, aloitettiin uusi kokeilu. Kolme linssiä saattoi merkitä puolentoistaviikon itkuja ja ripuleita. Kahdella sopivalla ruoka-aineella mentiin pitkään. Ja kolmella.

Ja tästä lapsesta olen nyt sanomassa: terve, ei allergioita. 
En uskonut, että koskaan olisimme tässä. Ajattelin, että jotain ainakin jää. Tai pahimman mukaan, että jää paljon ja rajoittavaa.
Kouluun menee ilman allergioita. 
(Itkettää. Ohi on.)

**
Pajun listalla on vielä kolme muuta.
Yhtä sietää pieniä määriä, juuri enempää ei tarvitsekaan.
Sitten on ne, jotka olivat lapsena pahimmat.
Niistä en tiedä.
Kokeillaan nekin vielä.
Ollaan melkein entinen allergiaperhe.