tiistai 1. joulukuuta 2009

Viikon toinen

Eivät ole päivät sisaria.
Tänäänkin pitkä työpäivä, mutta ei rahtustakaan ajan tunnusta. Ei ole ollut sisäisesti aikaa niille hetkille, jotka olisivat jääneet yli. Hermostuvaisuuteen ja kiireeseen olen ne kuluttanut, mitään kummempaa tekemättä.
Söin kuitekin päivällä hyvin.
Keskustelin kiinnostavan ihmisen kanssa.
Tein lämpimän eleen, joka otettiin vastaan.
Siinä päivän hyvät kohdat,
muu on mennyt sumussa.
Harmittaa olla hermona, kun voisi olla levossa.

1 kommentti:

mm kirjoitti...

Hyvä tuo viimeinen virke!