torstai 5. tammikuuta 2012

Kuinka saat lapsen syömään monipuolisesti?

Minulla ruokittavana valikoivia syöjiä:
allergiataustaisia, ruokaapelkääviä.

Kun katan pöperöt pöytään,
joku yleensä valittaa jostain.

Timotei eläisi makaroonilla ja jauhelihalla
ja Paju pelkällä makaroonilla ja ketsupilla,
jos itse saisivat valita.
Aika paljon sitten elävätkin niillä,
vaikka kaikenlaista laita tarjolle, velvoita, lahjo, pakota
maistamissysteemiä on kokeiltu.

Paju voi syödä kokonaisen kurkun,
mutta muuta tuorevihannesta ei hyväksy.
Paitsi päiväkodissa....

No uusi vuosi ja uudet kujeet, miettii Marikki
ja ryhtyy taas yhteen yritykseen.
Miten olis maistamiskoulu?
Laaditaan raketinmuotoinen rastirata.
Kun molempien kaikki ruudut on väritetty, on palkkio tiedossa.

Marikki lastaa kippoihin kurkku, porkkanaa ja palan paprikaa.
Systeemi esitellään. Palkkiosta käydään ideointikeskustelua.
Timotei nappaa paprikanpalan muina miehinä ja syö suuhunsa.
Paju syö vuorotellen palan paprikaa, irvistää, syö kurkun ja ottaa taas paprikaa.

Kipot tyhjenevät ja ruudut väritetään.
Marikki katsoo vieressä täysin äimistyneenä. Normikonsteilla paprikan palan syömisestä on saatu kehitettyä valtavaa draamaa, traumoja ja kyyneleitä. 

Seuraavalla aterialla veljekset haluvat syödä tonnikalaa ja porkkanaa, jos siitä saa väritää ruudun. Syövät myös.

Älä koskaan aliarvioi kunnollisen ulkoisen motivaation voimaa,
ajattelee Marikki, ja ihmettelee mitä tästä vielä seuraa.



4 kommenttia:

Kangaskasa kirjoitti...

Lohdutuksen sananen... Minulla myös kaksi vaikeasti allergiataustataista, toinen myös letkuravintoruokinnalla elänyttä lasta, jotka ovat nyt murkkuikäisiä. Pikku hiljaa ruuat alkoivat monipuolistua diettien jälkeen, ja uusia ruokia tuli mukaan etenkin päiväkodissa ja myöhemmin koulussa. Kotona opeteltiin pikku hiljaa lisäämään ruokiin enenmmän ja enemmän vihanneksia ja juureksia, ja nyt murkkuikäiset syövät mukisematta lähestulkoon kaikenlaisia ruokia, myös runsaasti kasvispojaisia sapuskoja. Pojalle kaalilaatikko ei ole oikein mieleen, mutta senkin aina syö mukisematta. Olemmekin mieheni kanssa puhuneet usein, kuinka ihmeellistä ja ihanaa on tämä kaikki muutos, ja millaisia kulinaristeja lapsistamme on kasvanut - alun vaikeuksista huolimatta. Teillekin kaikkea hyvää tähän elämäntiehen, se voi olla pitkä, mutta kivinen ei taritse kuitenkaan olla. Kaikkea hyvää vuoteen 2012!

ellinoora kirjoitti...

Ihailen luovuuttasi! Lapsenlapsi, 3 v, on myös makutietoinen henkilö. Meillä syödään omista syistä terveellisesti ja kasvispainotteisesti, mutta hän söisi mieluiten vain spagettia ja jauhelihakastiketta. Salaatista valikoituvat fetajuustonpalat, oliivit (!) ja jokunen pikkutomaatti ja kurkkusiivu. Kaikkeen erilaiseen ja uuteen tulee tarmokas EI. Palkitsemissysteemi ei toimi. Huoh. Eikä olisi edes allergioita.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos rohkaisusta; Kangaskasan kävijä :-)! Toivon - ja isomman kohdalla näenkin - että nämä erityisten ruokien ja ruokarajoitusten ajat ovat väistyvää lajia. Nykyisin välillä menee hermo - lähinnä kai siksi, että syömättömyys saa aikaan tunteen siitä, että olen jotenkin epäonnistunut tai koen syyllisyyttä siitä, että pojat syövät liian yksipuolisesti... Mutta pitkäntähtäimen tuloksillahan tässä lähinnä on merkitystä!

Tähän mennessä ovat maistaneet 4 eri ruokaa ja neljät ruudut on väritetty.

Ellinoora: Epäilen minäkin, että tämä palkitsemissysteemi itsessän ei toimisi yksittäisellä lapsella kovin hyvin. Meillä tämän jutun juoni on siinä, että kyseessä on veljesten yhteinen juttu. Mietin ensin, että laitanko molemmille oman ratansa, mutta ennakoin vertailua, riitoja ja boikotointia. Mutta nyt heillä on *yhteinen raketti*, jonka toista puolta täyttää Paju ja toista Timotei. Samassa tahdissa edetään ja vasta sitten kun molemmilla on ruudut täynnä, saavat yhdessä palkkion. Meidän pojilla tämä toimii hyvin ja kannustavat toisiaan...

Paju varsinkin olisi varmaan sellainen, että jos tämä olisi vain hänen juttunsa, hän saattaisi yksinkertaisesti päättää olla piittaamatta mistään palkkiosta. Välillä kyllä sitten käy niin, että toinen saa merkinnän sellaisen ruuan syömisestä josta itseasiassa tykkää, mutta joka on toiselle veljeksistä vaikea ruoka-aine.

Tämä systeemi on viritetty nyt aika lyhyelle jänteelle. Täytyy kehitellä jotain pitkäjänteisempää keväälle, että ehtisivät oppia uuden maistamisen taitoa myöhempääkin käyttöä varten :-).

Marikki

mm kirjoitti...

Tästä systeemistä on pakko sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi että "Heh:)))"