keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Zen-henkinen tarina lapsellisilla höysteillä

Iltapalapöydässä kerroin jostain syystä lapsille tarinan, jonka muistelen lukeneeni jostakin mindfulness-kirjasta. Lapset innostuivat kertomaan tarinaan uudelleen ja kehittelemään sitä eteenpäin. Timotei oli aivan innoissaan ja halusi toteuttaa tarinan pohjalta kirjan, jota voi lukea aina uudelleen ja uudelleen... Kirjan, jonka lukeminen ei lopu koskaan, mutta kirjoittaminen loppuu.

Tarina on tällainen:

Mies meni viidakkoon.
Vastaan tuli tiikeri.
Mies juoksi pakoon,
tiikeri tuli perässä.
Mies tuli rotkon laidalle ja huomasi toisella puolella kielekkeen.
Hän hyppäsi kielekkeelle tiikeriä pakoon.
Siellä hän huomasi ihania maukkaita mansikoita
ja alkoi syödä niitä.
Tiikeri hyppäsi miehen perässä ja ahmaisi miehen suuhunsa.
Miehen viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana mansikka.”

Tiikeri putosi rotkoon
ja kuoli.
Tiikerin viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana ihminen.”

Dinosaurus söi tiikerin
ja kuoli sukupuuttoon.
Sen viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana tiikeri.”

Mato söi mädäntyneen dinosauruksen.
Sitten lintu sieppasi madon.
Madon viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana dinosaurus.”

Lintu meni puuhun
ja mies ampui sen.
Linnun viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana mato.”

Mies meni viidakkoon.
Vastaan tuli tiikeri...


Että sellaista mietittävää :-).
Om.

Ei kommentteja: