tiistai 22. kesäkuuta 2010

Kaivopuisto

Kun olen yksin
olen kokonainen ja riitän itselleni
rakkaat ihmiset ovat ajatuksissani
muut unohdan.

Yksinäinen olen vieraiden
ihmisten seurassa,
kun minun pitäisi olla
kuin kuuluisin joukkoon,
mutta en tiedä
kuulunko.

Kun kävelen pois
olen helpottunut: 
olen taas yksin
enkä enää yksinäinen.

Ei kommentteja: